Skip to content

KEPPAS

Touko 25, 2012

Vietin jälleen neljä päivää kummipoikani perheessä. Lapsiperheen arjen keskellä vanhenen aina silmissä. Katson peiliin toisena päivänä: ihoni hilseilee, hiukseni harvenevat, silmäni muuttuvat harmaiksi. Kolmantena päivänä silmien alla on pussit, neljäntenä en enää pysty kohdistamaan katsettani.

Väsymys viettelee ihmisen nopeasti ihanaan flegmaattisuuteen.

(Perheessä on aina tosi kivaa, ei tässä siitä ole kyse. Se on vain aika… energiaa vievää.)

Kuuluin Facebookin Wanhaan blogistaniaan noin viikon ja sitten erosin ryhmästä. Syy: ”Liittyessäsi tähän ryhmään merkitse blogisi tähän listaan.” Aha. Että nyt on tehty jokin yhteinen sopimus, ettei enää ole anonyymejä blogeja. Hittolainen, tiedän melkein kaikkien seuraamieni blogien kirjoittajien nimet. Itse asiassa kaikkien. Elämä oli paljon jännempää, kun kukaan ei kertonut, kuka oli & missä asui. Tuntui siltä, että elämä on kaikialla jotenkin melko lailla samaa; ei ole merkitystä sillä, missä kaupungissa ollaan tai edes mitä sukupuolta ollaan. On vain ajatus.

Vain ajatus! Oliko se nyt niin huono idea?

 

Mainokset

From → Uncategorized

2 kommenttia
  1. Mutta jos on vain ajatus, ei voi mennä blogimiitteihin dokaamaan ja ottamaan tissikuvia! Tai näin olen kiteyttänyt sen mihin tuolla facebook-ryhmässä pyritään.

  2. Ai niin, tissikuvat! Kohta liityn takaisin ryhmään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s