Skip to content

LOPPUJEN LOPUKSI IHAN HYVÄ

heinäkuu 25, 2013

Käsi kramppaa päivällä, yöllä kramppaavat pohkeet.

Luin aamulla herättyäni Kerouacin Tristessaa ja nukahdin uudestaan; ihania unia meksikolaisten narkkareiden maailmasta.

Tästä vuodesta on sittenkin tulossa ihan hyvä. Jollakin tavalla on alkanut tuntua, että sittenkin saatan kuulua johonkin, että joku piittaa siitä, että olen olemassa. Etten ole vain pakollinen, siedettävä häiriö vaan ehkä joku jopa joskus haluaa tavata minut, jutella kanssani. Yhteenkuuluvuudentunne, jota ei tunnekartallani ole koskaan ollut, tuntuu ehkä tältä.

(Olen toki jo vuosia tiennyt, etten ole sellainen hylkiö kuin tunnen olevani. Mutta on eri asia tietää jotakin ja tuntea jotakin.)

Mainokset

From → Uncategorized

One Comment
  1. Lisää magnesiumia! Krampit ei tykkää magnesiumista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s