Skip to content

ERIPARI

helmikuu 1, 2017

Miten voi olla mahdollista, että heti kun näen tämän tyhjän kirjoitusikkunan edessäni, jokainen mielessä pyörivä ajatus katoaa?

Ostin itselleni synttärilahjaksi Bats of the Republic -romaanin, ja se on kaunein, ihanin kirja, mitä olen pitkään aikaan pidellyt käsissäni. Luin sitä eilenkin monta tuntia.

Olen kyllä nykyään vähän varovainen siinä, paljastanko kirjalöytöjäni muille. Siinä käy niin, että kehuu jotain kirjaa henkilölle A, henkilö A kehuu sitä Facebookissa, sen jälkeen joku henkilö D kehuu sitä kirjaa minulle, koska on lukenut sen siksi, että A kehui sitä.

(Mitenkään siis olematta mustasukkainen hyvistä kirjoista.)

Ajatella, jos joku lukee minun kirjani, pitää sitä loistavana, eikä kerro siitä kenellekään.

Mainokset

From → Uncategorized

2 kommenttia
  1. Ihanaa että joku on hokannut Batsin! Oon siitä huudellut välillä. Hyvä että ostit, muuten, kirjaston suojamuovi vie kirjasta esim. sisällysluettelon, joka on paperikannen sisäpuolella! Semmosta se on kun ammattigraafikko lähtee tekemään…

    • No sulta mä sen suosituksen joskus bongasinkin. Niin kaunis kirja! Luen sitä ihan hitaasti, että kestää pitkään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s